Suomen suurimman hämähäkkieläimen, vartaloltaankin parhaimmillaan euron kolikkoa suuremmaksi kasvavan, pitkäraajaisen rantahämähäkin tunnistamista helpottaa kaksi etu-että takaruumiin reunoilla kulkevaa vaaleaa pitkittäisjuovaa. Joskus ne erottuvat ruskehtavasta pohjaväristä huonosti.

Rantahämähäkki on yleinen ja melko tavallinen näky veden läheisyydessä rantakasvillisuudessa. Joskus se luistelee jopa veden pintakalvolla.

Nimi: Rantahämähäkki
Tieteellinen nimi: Dolomedes fimbriatus
Suku: Dolomedes
Heimo: Kiitohämähäkin Dolomedidae
Tuntomerkit:

Hämähäkkieläinten (Arachnida) luokkaan kuuluu Suomessa neljä lahkoa; hämähäkit (Araneae) runsaat 600 lajia, punkit (Acari) hyvin monta lajia, lukit (Opiliones) 10 lajia sekä valeskorpionit (Pseudoscorpiones) 15 lajia.

Aina hyvin karvaiset hämähäkit erottaa hyönteisistä laskemalla raajat. Hyönteisten keskiruumiiseen kiinnittyy kolme raajaparia, hämähäkeillä neljä. Hämähäkeillä ei ole tuntosarvia, mutta pään alaosasta työntyy eteenpäin pari leukaraajoja (pedipalpit). Yhtään siivellistä hämähäkkiä ei tunneta. Verkosilmien tilalla hämähäkkien päässä pälyilee usein kahdeksan, joskus kuusi pistesilmää. Osa niistä tunnistaa vain valoa, varjoa ja liikettä, mutta näön varassa saalistavilla ryhmillä tärkeimmät silmät muistuttavat tarkentuvaa teleobjektiivia. Näkökenttä on hyvin kapea ja terävyysalue yltää enintään 40 cm päähän, mutta läheltä piirtyy verkkokalvolle hyvin terävä kuva.

Hämähäkkinaaraiden ja -koiraiden sukuelimet sijaitsevat takarumiissa. Sukusolut saatetaan kuitenkin yhteen hyvin erikoisella tavalla. Koirailla on pedipalpien kärjessä eräänlaiset vanutupon pään näkäiset pipetit. Niihin koiras siirtää spermaansa ja parittelun aikana ruiskuttaa sen naaraan sukuaukosta sisään. Munat sijoitetaan verkkopesään. Aikuisen näköiset pikkuhämähäkit kasvavat kuorenvaihtojen avulla, kunnes tulevat lisääntymiskykyisiksi.

Kaikki hämähäkit lamaannuttavat ainakin suurimmat uhrinsa myrkyllä. Niiden yläleuoista, kelikereistä, törröttää linkkuveitsen lailla taittuvat piikit, joiden kärkeen aukeaa myrkkyrauhasen tiehyt. Piikit hämähäkki upottaa uhriinsa ja antaa sille lamaannuttavan pistoksen. Hämähäkit elävät nestepaastolla. Ne möyhentävät saaliin muhennospalloksi, ruiskuttavat siihen ruuansulatusentsyymit ja imevät saaliin elinnesteet.

Kaikkien hämähäkkien perusvarustukseen kuuluvat takaruumiin kehruuelimet, joilla tuotetaan ohutta ja kestävää seittiä. Osa kutoo siitä enemmän tai vähemmän taidokkaita verkkoja hyönteispyyntiä varten, osa rakentaa pikkuhämähäkkien lastenhuoneen, osa leijuu kehruunystyistään laskemansa säikeen varassa joskus jopa tuhansien metrien korkeuteen. Monet lajit kehräävät liikkuessaan koko ajan itselleen turvavaijeria, jonka varaan voi hädän hetkellä heittäytyä.